#Älyradio – Salesforce podcast

16. Nina Nissilä, Kela: "Tavoitteena on, että valtion kanssa tarvitsisi asioida vain kun on pakko"

Nina Nissilä tuntee valtionhallinnon IT:n tällä hetkellä ehkä laajemmin kuin kukaan muu. Kahden vuoden pestissään Valtiokonttorin digijohtajana hän luotsasi lukuisten eri virastojen IT-hankkeita.

Tehtävä oli Nissilälle mieluinen ja valaiseva: valtionhallinnossa päähaaste ei enää ole palveluiden sähköistäminen vaan asiakaslähtöisyyden lisääminen. Tekoälyhankkeita oli viime vuoden lopulla käynnissä jo lähes 30, joten uusien teknologioiden kokeilu on käynnistynyt väkevästi.

Vuodenvaihteessa Nissilä valittiin johtamaan yli 750 henkeä työllistävää Kelan IT-palvelukeskusta, joka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Tässä tehtävässä hän pääsee vaikuttamaan todella monen suomalaisen arkeen. Kelan verkossa asioidaan yli 40 miljoonaa kertaa vuodessa, joten sähköinen palvelu on jo arkipäivää. Tekemistä on kuitenkin vielä kansalaisten saaman palvelun sujuvoittamisessa.

Jakson lopussa Marika Kohonen johdattelee jälleen ajankohtaisen tutkimustiedon äärelle.

15. Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry: "Suurin haaste saada naisia IT-alalle on vääristyneet mielikuvat"

Teknologialla voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Yhä tärkeämpi kysymys joka ikiselle organisaatiolle on se, osaammeko käyttää uutta teknologiaa kestävästi ja luoda yhteiskunnallista arvoa.

Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n kasvusta ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen. Lähes joka kolmas suomalainen saa jo toimeentulonsa teknologiayritysten kautta. Ja lisää kaivataan, sillä arvioiden mukaan alalle tarvitaan yli 50 000 uutta tekijää seuraavien neljän vuoden aikana.

Tässä onnistuminen vaatii merkittävää panostusta uusien osaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi naisten osuus IT-työntekijöistä on edelleen hälyttävän alhainen. Virheellisten mielikuvien korjaaminen auttaisi jo paljon tavoitteen saavuttamisessa.

Jakson lopussa kuultava Salesforce-vinkki on uudistunut! Tästedes Salesforcen Marika Kohonen sukeltaa älykästä teknologiaa käsittelevien tutkimusten syövereihin ja nostaa esiin tärkeimmät havainnot.

14. “Nyt on viimein siirrytty IT-pöhinästä konkreettisiin tekoihin”, Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry

Vuosi 2018 on takana päin, ja pölyn laskeuduttua on aika katsoa mitä kotimaisella ATK-alalla tapahtui. Tekoälystä riitti puhetta lehtien palstoilla ja firmojen kahvihuoneissa, kasvavat ohjelmistoyritykset etsivät kuumeisesti uusia osaajia ja Slush kokosi jälleen teknologia-alan kansainväliset vaikuttajat Suomeen.

Mikä oikeasti muuttui, mikä taas jäi puheen tasolle? Miten teknologian ja älykkyyden tunkeutuminen jokapäiväiseen arkeen näkyi Suomessa? Kuinka tosissaan suomalaiset ovat ottaneet elinikäisen oppimisen vaatimuksen?

Näkemyksensä näihin kysymyksiin kertoo IT-alan kokenut keulahahmo, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

13. Älyradion parhaat väläykset 2018

Vuosi 2018 on paketissa, ja on aika sulatella kaikkea Älyradion äärellä kuulemaamme. Studiossa vieraili ansioituneita suomalaisia bisnesjohtajia, yrittäjiä ja vaikuttajia, joilla oli teräviä ajatuksia Suomen työelämästä. Keskustelut käsittelivät muun muassa työmarkkinoiden muutosta ja sen vaikutuksia uuden oppimiseen sekä yritysten kykyä käyttää teknologiaa hyväkseen.

Mihin siis kannattaisi sijoittaa miljoona tekoälyyn korvamerkittyä euroa? Kuka haluaisi suomalaisten yritysten siirtyvän takapihalta etupihalle, ja mitä hän sillä tarkoitti? Ja missä kotimaisessa kärkiyhtiössä uskalletaan ajatella, että 99 prosenttia innovaatioista syntyy oman organisaation ulkopuolella?

Vastaukset löytyvät tästä Älyradion joulukimarasta, johon kokosimme yhteen vuoden 2018 parhaat älynväläykset!

12. Regina Duzanskaja, Basware: “Wall Street oli eka työpaikkani ja antoi perspektiivin työntekoon”

Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen.

Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta.

Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.

11. Laura Nevanlinna, Ferly: “Animaatio- ja viihdealassa on potentiaalia Suomen merkittäväksi talousveturiksi”

Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa.

Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio.

Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?

10. Antti Järvinen, Google: "Suomalaisten yritysten on aika siirtyä takapihalta etupihalle"

Jokainen internetselaimen joskus avannut suomalainen on varmasti joskus käyttänyt Googlen palveluita. Yritys on digitaalisten kuluttajamarkkinoiden jättiläinen, jonka emoyhtiö Alphabetin markkina-arvo on yli 700 miljardia dollaria, mikä tekee yrityksestä maailman neljänneksi arvokkaimman.

Antti Järvinen on reilun kahden vuoden ajan toiminut Googlen Suomen maajohtajana. Hänellä on merkittävä näköalapaikka innovatiivisessa ja vahvan yrityskulttuurin omaavassa yrityksessä, jonka panostukset Suomeen ja erityisesti Haminan datakeskukseen ovat olleet tuntuvia.

Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.

9. Paavo Kotinurmi, Wärtsilä: "Yrityskulttuuri kannustaa ottamaan riskejä ja kokeilemaan uutta"

Kun maailma ja toimintaympäristö muuttuu, on yrityksen muututtava mukana.

Tämä tiedetään konepajateollisuuden moniottelijassa Wärtsilässä paremmin kuin hyvin. Yhtiön taival alkoi vuonna 1834 sahana Tohmajärven Värtsilän kosken partaalla, ja sittemmin yritys on luonut nahkansa useaan kertaan. Tänä päivänä Wärtsilä ei enää operoi telakka-, paperikone- tai lasiteollisuuden parissa vaan keskittyy kehittämään älykästä teknologiaa meri- ja energiasektoreille.

Vieraana on Wärtsilän asiakkuussovelluksista vastaava päällikkö Paavo Kotinurmi. Hän kertoo, miten yritys on onnistunut kerta toisensa jälkeen uudistumaan. Kotinurmi avaa myös tämän hetkistä digitaalista murrosvaihetta ja niitä keinoja, joilla Wärtsilä pysyy oman toimialansa kehityksen kärjessä.

8. Samuli Volanen, kehitysjohtaja, Elisa: “Dreamforce-reissulla kaikki suomalaiset ovat yhtä suurperhettä”

Syyskuussa noin 200 suomalaista bisnesvaikuttajaa otti suunnan kohti San Franciscoa ja Dreamforcea. Kyseessä on Salesforcen järjestämä maailman suurin ohjelmistoalan tapahtuma, johon osallistui tänä vuonna yli 170 000 ihmistä eri puolilta maailmaa.

Mitä uutta Dreamforce tällä kertaa tarjosi osallistujilleen? Miksi suomalaiset yritysjohtajat ja asiantuntijat panostavat arvokasta aikaansa useita päiviä tällaisen matkan tekemiseen? Ja miten hyvässä vauhdissa suomalaiset yritykset ovat teknologisen kehityksen suhteen?

Kokemuksistaan kertoo Elisan kehitysjohtaja Samuli Volanen, joka vieraili Dreamforcessa jo kolmatta kertaa.

7. Mikko Laakso, ICT-kehitysyksikön johtaja, Verohallinto: “Pahin kilpailijamme on verovaje”

ICT-kehitysyksikön johtaja Mikko Laakso työskentelee Suomen julkishallinnon ehkä teknologisesti kehittyneimmässä organisaatiossa, Verohallinnossa. Uutta teknologiaa kuten ohjelmistorobotiikkaa on otettu käyttöön ketterillä mutta systemaattisilla kokeilumenetelmillä jo vuosien ajan.

Laakso on viihtynyt verottajan palveluksessa yli vuosikymmenen ajan. Häntä motivoi paitsi työn vaikuttavuus myös toimintaympäristön jatkuva muutos. Alustatalous muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja tässäkin kehityksessä Verohallinto haluaa olla eturintamassa, jotta tarve yksilöiden tekemille erillisilmoituksille olisi mahdollisimman pieni.

Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit uuden teknologian pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Ja mikä motivoi kehittämään monopoliasemassa olevaa organisaatiota?