#Älyradio – Salesforce podcast

12. Regina Duzanskaja, Basware: “Wall Street oli eka työpaikkani ja antoi perspektiivin työntekoon”

Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen.

Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta.

Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.

11. Laura Nevanlinna, Ferly: “Animaatio- ja viihdealassa on potentiaalia Suomen merkittäväksi talousveturiksi”

Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa.

Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio.

Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?

10. Antti Järvinen, Google: "Suomalaisten yritysten on aika siirtyä takapihalta etupihalle"

Jokainen internetselaimen joskus avannut suomalainen on varmasti joskus käyttänyt Googlen palveluita. Yritys on digitaalisten kuluttajamarkkinoiden jättiläinen, jonka emoyhtiö Alphabetin markkina-arvo on yli 700 miljardia dollaria, mikä tekee yrityksestä maailman neljänneksi arvokkaimman.

Antti Järvinen on reilun kahden vuoden ajan toiminut Googlen Suomen maajohtajana. Hänellä on merkittävä näköalapaikka innovatiivisessa ja vahvan yrityskulttuurin omaavassa yrityksessä, jonka panostukset Suomeen ja erityisesti Haminan datakeskukseen ovat olleet tuntuvia.

Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.

9. Paavo Kotinurmi, Wärtsilä: "Yrityskulttuuri kannustaa ottamaan riskejä ja kokeilemaan uutta"

Kun maailma ja toimintaympäristö muuttuu, on yrityksen muututtava mukana.

Tämä tiedetään konepajateollisuuden moniottelijassa Wärtsilässä paremmin kuin hyvin. Yhtiön taival alkoi vuonna 1834 sahana Tohmajärven Värtsilän kosken partaalla, ja sittemmin yritys on luonut nahkansa useaan kertaan. Tänä päivänä Wärtsilä ei enää operoi telakka-, paperikone- tai lasiteollisuuden parissa vaan keskittyy kehittämään älykästä teknologiaa meri- ja energiasektoreille.

Vieraana on Wärtsilän asiakkuussovelluksista vastaava päällikkö Paavo Kotinurmi. Hän kertoo, miten yritys on onnistunut kerta toisensa jälkeen uudistumaan. Kotinurmi avaa myös tämän hetkistä digitaalista murrosvaihetta ja niitä keinoja, joilla Wärtsilä pysyy oman toimialansa kehityksen kärjessä.

8. Samuli Volanen, kehitysjohtaja, Elisa: “Dreamforce-reissulla kaikki suomalaiset ovat yhtä suurperhettä”

Syyskuussa noin 200 suomalaista bisnesvaikuttajaa otti suunnan kohti San Franciscoa ja Dreamforcea. Kyseessä on Salesforcen järjestämä maailman suurin ohjelmistoalan tapahtuma, johon osallistui tänä vuonna yli 170 000 ihmistä eri puolilta maailmaa.

Mitä uutta Dreamforce tällä kertaa tarjosi osallistujilleen? Miksi suomalaiset yritysjohtajat ja asiantuntijat panostavat arvokasta aikaansa useita päiviä tällaisen matkan tekemiseen? Ja miten hyvässä vauhdissa suomalaiset yritykset ovat teknologisen kehityksen suhteen?

Kokemuksistaan kertoo Elisan kehitysjohtaja Samuli Volanen, joka vieraili Dreamforcessa jo kolmatta kertaa.

7. Mikko Laakso, ICT-kehitysyksikön johtaja, Verohallinto: “Pahin kilpailijamme on verovaje”

ICT-kehitysyksikön johtaja Mikko Laakso työskentelee Suomen julkishallinnon ehkä teknologisesti kehittyneimmässä organisaatiossa, Verohallinnossa. Uutta teknologiaa kuten ohjelmistorobotiikkaa on otettu käyttöön ketterillä mutta systemaattisilla kokeilumenetelmillä jo vuosien ajan.

Laakso on viihtynyt verottajan palveluksessa yli vuosikymmenen ajan. Häntä motivoi paitsi työn vaikuttavuus myös toimintaympäristön jatkuva muutos. Alustatalous muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja tässäkin kehityksessä Verohallinto haluaa olla eturintamassa, jotta tarve yksilöiden tekemille erillisilmoituksille olisi mahdollisimman pieni.

Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit uuden teknologian pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Ja mikä motivoi kehittämään monopoliasemassa olevaa organisaatiota?

6. Esko Kilpi, tutkija: "Kaukoidässä oppimisen nopeus on kymmenkertainen Suomeen verrattuna"

Esko Kilpi on digitaalisen työn kansainvälisesti arvostettu tutkija sekä Suomen parhaita uuden työn asiantuntijoita. Hän on rakentanut teknologian ja digitalisaation ymmärrystään 1980-luvulta asti tavattuaan Yhdysvalloissa internetin perustamisen pioneereja.

Kilven mukaan työ on edelleen toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista mutta vanha, tehokkaan toiston logiikan varaan rakennettu tuotantokoneisto kuitenkin yskähtelee. Juuri kukaan ei enää saa suoraan koulun penkiltä sellaista kompetenssia, jolla pärjäisi läpi työelämän jatkuvan muutoksen.

Mitkä taidot korostuvat tällaisessa maailmassa? Millainen rooli yrityksillä pitäisi olla työvoiman kouluttamisessa? Ja mitä ihmettä tarkoittaa, että kaikkein menestyneimmät yritykset ovat alustoja?

5. Anni Ronkainen, CDO, Kesko: “Taistelemme digitalisaatiomörköä vastaan yhdessä henkilöstön kanssa”

Chief Digital Officer Anni Ronkainen on reilun kolmen vuoden ajan ohjannut digitalisaatiota Keskolla. Pörssiyhtiö operoi päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja autokaupan aloilla ja pyörittää yli 10 miljardin euron liikevaihtoa. Niinpä hänen kädenjälkensä näkyy erittäin monen suomalaisen arjessa.

K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä, ja osin hyvin itsenäisesti toimivia kauppoja on peräti 1 800 kappaletta Itämeren maissa. Tällaisessa organisaatiossa digitalisaation edistäminen ei ole aivan suoraviivainen projekti.

Miksi Ronkainen päätti siirtyä Googlen maajohtajan paikalta juuri Keskolle? Millaisen arvosanan hän antaa Keskon digitaaliselle suorituskyvylle? Ja mitkä ovat ruoan verkkokaupan tulevaisuuden näkymät – häämöttääkö näköpiirissä ruokakassia kotiin lennättävä drone-lennokki?

4. Kirsti Laasio, kehitysjohtaja, HappyOrNot: “Tavoitteemme on luoda maailman tunnetuin tyytyväisyysmittari”

Tamperelainen HappyOrNot on siitä harvinainen yritys, että se on tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa. Vaikka nimi ei ole tuttu, yrityksen päätuotteeseen eli niin sanottuun hymiöpömpeliin ovat lähes kaikki törmänneet kaupoissa, ravintoloissa ja lentokentillä.

Asiakas- ja työtyytyväisyyden mittauspalveluita tarjoavan HappyOrNotin kehitysjohtaja Kirsti Laasio tietää, mitä nopea kansainvälistyminen vaatii – ja millaista on neuvotella sellaisten jättiyritysten kuin McDonald’s, Ikea tai American Express, kanssa. HappyOrNotin palveluita käytetään jo 120 maassa ja nälkää jatkaa kasvua riittää.

Millaisia strategisia valintoja kasvuyrityksen kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa? Mitkä ovat Kirsti Laasion mielestä asiakaspalautteen hyödyntämisen helmasynnit suomalaisissa yrityksissä? Ja pitäisikö hymiöpömpeli itse asiassa viedä jokaiseen kotiin?

3. Antti Koskelin, CIO, Kone: “Jokaisen pitää ottaa aikaa ajattelulle”

Kuinka moni suomalainen yritys voi sanoa, että heidän tuotteitaan käyttää miljardi ihmistä – joka päivä? Kone voi.

Koneen CIO:lla Antti Koskelinilla on näköalapaikka siihen, miten uudesta teknologiasta elävä yritys pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana. Nykymaailmassa yksikään yritys ei selviä yksin omassa siilossaan, siksi kasvua kannattaa rakentaa myös toisten innovaatioita hyödyntäen.

Miksi kansainvälisen yrityksen kannattaa toimia paikallisesti? Mistä Antti Koskelin hakee inspiraatiota? Ja ennen kaikkea: millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?