#Älyradio – Salesforce podcast

32. Camilla Tuominen: “Tunneälykkyyttä on vaikea mitata, sitä ei oikein saa exceliin”

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut.

Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.

Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.

Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.

Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

31. Emma Storbacka, Avaus: “Yli puolet datahankkeista epäonnistuu tuottamaan mitään bisnesarvoa”

Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti.

Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.

Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.

Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

30. Pekka Mattila, Aalto EE: "Nykyjohtajan haasteena on uskottavuus jatkuvien suunnanmuutosten keskellä"

Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan.

Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan.

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla.

Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

29. Sebastian Nyström, SOK: “Vähittäiskaupassa yksityiskohdilla on asiakkaalle todella suuri merkitys”

Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua.

Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä.

Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa.

Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

28. Annu Nieminen, Upright: “Lähdin haastamaan väitettä, että arvoja tai impaktia ei muka voisi mitata”

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen.

Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella?

Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla.

Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

27. Johan Flykt, DNA: "Nykyään myyjää tarvitaan paljon myöhemmin kuin ennen"

Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa.

Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi.

Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille.

Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.

26. Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki: “Edelläkävijäyritykset ennakoivat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia jatkuvasti”

Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu.

Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä.

Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan.

Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osiossa.

25. Basecamp-tapahtuman parhaat palat, osa 2: vieraina Jare Tiihonen, Fazerin Juho Friberg ja Fredman Groupin Peter Fredman

Ilman ensiluokkaisia kumppaneita ei pärjää millään alalla. Sen tietävät myös ruoka-alan kärkipelurit Fazer ja Fredman Group.

Fazerin digitalisaatiojohtaja Juho Friberg kertoo, että muutosvauhti ei hirvitä vaan se, miten yritys pysyy mukana ja kykenee ottamaan tulevaisuuden haltuun. Koti- ja ammattikeittiöitä palvelevan Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman katsoo, että kilpailutilanne on avoin, ja siksi vastavoimia ja haastajia on seurattava tarkasti.

Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.

24. Basecamp-tapahtuman parhaat palat, osa 1: vieraana Finnairin Johanna Jäkälä ja Postin Sanna Savonius

Lentobisnes on kansainvälinen ja äärimmäisen kilpailtu ala. Halpuuttamisen aalloista ja kilpailun keskittymisestä huolimatta kotimainen lentoyhtiö Finnair jatkaa menestyksekästä matkaansa.

Finnairin markkinointijohtajan Johanna Jäkälän tärkein tehtävä on lähes satavuotiaan brändin säilytys ja kasvattaminen. Myös lentomatkustajat haluavat nykyään yhä yksilöllisempää tarjontaa, ja tässä uusi teknologia auttaa. Jäkälä kertoo Finnairin tulevaisuudesta sekä siitä, miten asiakaspalvelun lähes 100 000 kuukausittaista asiakaskyselyä hoidetaan jatkossa entistä mutkattomammin.

Jakson toinen vieras on Postin asiakaspalvelusta vastaava johtaja Sanna Savonius. Hän kertoo entisen julkishallinnon organisaation muuntautumisesta moderniksi, yhä ketterämmäksi yritykseksi. 22 000 ihmisen organisaatiota ei muuteta yhdessä yössä, mutta Savonius kertoo, miten palvelua parannetaan kuluttajadatan sekä fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhdistämisen avulla.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa kertoi meille, mikä heidän mielestään on älykkäintä juuri nyt.

23. Mikko Eerola, Bering & Company: "Lohkoketjut kyseenalaistavat vanhat valtarakenteet"

Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa on huutava pula luottamuksesta. Oli kyse sitten toisilleen tuntemattomien ihmisten välisestä kaupankäynnistä, sähköauton lataamisesta katuverkossa tai tuoremehun alkuperän jäljityksestä, kaikkiin näihin lohkoketjuteknologia voi tuoda ratkaisun.

Mikko Eerola on yksi Lohkoketjut – tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista ja parhaimpia asiantuntijoita kertomaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia tämä uusi teknologia tuo tullessaan. Hänen mukaansa lohkoketjut ovat uusi tapa yhdistää vanhaa teknologiaa. Lohkoketjuissa on oma vallankumouksellinen elementtinsä, sillä niiden avulla kaikenlaiset luottamusta antavat kolmannet osapuolet, kuten esimerkiksi välityssivustot ja kiinteistönvälittäjät, voidaan sivuuttaa tyystin.

Tässä jaksossa Eerola kertoo, kuinka lohkoketjuilla on jopa tekoälyyn verrattava potentiaali mullistaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa. Suomessa tehtävää kuitenkin riittää, sillä me olemme Keski-Eurooppaa jäljessä lohkoketjujen käyttöönotossa, ja julkisiin lohkoketjuihin perustuvan bisneksen rakentaminenkin on meillä epävarmaa.