#Älyradio – Salesforce podcast

40. Juha Kostiainen, YIT: “Kaupunkikehityksessä Helsinki on tehnyt monta asiaa oikein"

Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut. 

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana. 

Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat. 

Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

39. Sampo Hietanen, Maas Global: "Keskiverto helsinkiläinen voisi ajaa kaikki matkansa taksilla"

Henkilöauto on yhä kulkuvälineiden kuningas, mutta liikkuminen ja sen tavat muuttuvat nyt erittäin nopeaa vauhtia. 

Sampo Hietasta on kutsuttu MaaSin (Mobility as a service) isäksi. MaaS Global on yritys suomalaisen Whimin takana. Se on kerännyt isot määrät rahoitusta muun muassa globaaleilta autojäteiltä, jotka pohtivat, miten maailma liikkuu tulevaisuudessa. Helsingissä Whimillä on jo yli satatuhatta käyttäjää. 

Mutta mikä saa ihmisen luopumaan pihassa kiiltävästä Porschesta tai Pösöstä? Mikä on vapauden arvo autoilijalle? Ovatko uudet liikkumistavat vain kaupunkilaisille, vai voisiko niitä saada käyttöön maaseudullekin? Muun muassa näistä asioista keskustelemme Sampo Hietasen kanssa. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Ceilin toimitusjohtajalle Sami Kettuselle. Puhumme myynnin ja markkinoinnin yhteispelistä ja siitä, millaisen digiloikan korona on monelle tuonut.

38. Oona Ylänkö, Hive Helsinki: “Ongelmanratkaisu on aina muodissa”

Ohjelmointikieliä tulee ja menee, mutta ohjelmistokehittäjän tärkein taito on jatkossakin kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia.

Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla.

Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun. 

Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

37. Anssi Rantanen, Growth Tribe: "Pakko tekee startupeista ketteriä"

Digitaaliset työkalut, muutoksen nopeutuminen ja päivä päivältä pienentyvä maailma ovat luoneet tilanteen, jossa ketterä startup voi viedä isonkin yrityksen bisnekseltä pohjan nopeasti. Ketteryys ei kuitenkaan katso kokoa.

Tätä mieltä on Anssi Rantanen, valmennusyhtiö Growth Triben Suomen maajohtaja. Suomessa hänet tunnetaan julkisena puhujana, joka on muun muassa näyttänyt, kuinka brändin verkkosivut, graafisen ilmeen ja chatbotin voi luoda maksuttomilla työkaluilla viidessä minuutissa. Kokeilukulttuuri ja kasvuhakuisuuden istuttaminen yrityksen DNA:han vaatii kuitenkin paljon työtä. Rantasen mukaan kokeilukulttuuri on monelle isolle yritykselle kuin virus, jota yrityksen oma immuunipuolustus yrittää poistaa. Ytimessä on psykologinen turvallisuus ja lupa epäonnistua, koska onnistunut kokeilu vaatii usein monta epäonnistumista.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Solitan Aleksi Issakaiselle. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yritysten raja-aidat murtuvat, ja ytimeen nousee asiakkaan ongelmien ratkaisu.

36. Anniina Heinonen, MobilePay: "Suomalaisten tapa maksaa verkkokaupassa on poikkeuksellinen"

Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä.

Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi. 

Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta. 

Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.

35. Mikko Leskelä, Protoomo: "Yliopiston pitäisi patistaa kandit työelämään ennen maisteriopintoja"

Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä. 

Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa? 

Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.

34. Niina Ratsula, Code of Conduct: "Oikein toimimisesta ei aina saa kiitosta"

Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa?

 

Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta.

 

Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia.

 

Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.

33. Peter Vesterbacka: “Jos joku sanoo sitä mahdottomaksi, se on ihan pakko tehdä”

Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain.

Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”.

Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies.

Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa.

Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli San Franciscossa järjestetyssä Dreamforce-tapahtumassa.

32. Camilla Tuominen: “Tunneälykkyyttä on vaikea mitata, sitä ei oikein saa exceliin”

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut.

Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.

Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.

Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.

Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

31. Emma Storbacka, Avaus: “Yli puolet datahankkeista epäonnistuu tuottamaan mitään bisnesarvoa”

Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti.

Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.

Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.

Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.