#Älyradio – Salesforce podcast

36. Anniina Heinonen, MobilePay: "Suomalaisten tapa maksaa verkkokaupassa on poikkeuksellinen"

Maksaminen on muuttunut rajusti aivan viime vuosina. Maksutapojen kirjo on kasvanut, mutta yllättävän moni suomalainen maksaa käteisellä.

Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi. 

Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta. 

Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.

35. Mikko Leskelä, Protoomo: "Yliopiston pitäisi patistaa kandit työelämään ennen maisteriopintoja"

Strategiakonsultti ja yrittäjä Mikko Leskelä on mainio esimerkki siitä, että teologin paikka voi saarnastuolin sijaan löytyä yrityskauppaneuvotteluista tai strategiatyöpajasta. Ja miksipä ei löytyisi. Ihmistuntemuksesta, empatiasta ja kuuntelusta on ylivoimaista hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset tekevät isoja päätöksiä. 

Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa? 

Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.

34. Niina Ratsula, Code of Conduct: "Oikein toimimisesta ei aina saa kiitosta"

Moni yritys kertoo olevansa vastuullinen, mutta onko vastuullisuus toivottu osa yrityskulttuuria myös silloin, kun siitä ei saa etua vaan jopa lyhyen tähtäimen haittaa?

 

Pitäisi olla. Tätä mieltä on Niina Ratsula, liiketoimintaetiikan ja vastuullisen johtamisen puolestapuhuja. Ratsulalla on takanaan kansainvälinen ura Nokialla ja Kemiralla, ja nyt hän auttaa yrityksiä rakentamaan oikein toimimisen kulttuuria yrityksensä Code of Conduct Companyn kautta.

 

Oikein toimimisen kulttuuri ei tarkoita hienoja julistuksia vaan joka päivä työpaikalla tehtäviä päätöksiä. Mistä pomo kehuu ja mistä nuhtelee kehityskeskustelussa, ja millaisesta toiminnasta palkitaan? Oikein toimimisesta ei saa läheskään aina kunniaa, jolloin se vaatii johdonmukaista toimintaa ja kanttia.

 

Jakson lopussa kuulemme Ekosysteemin ääniä Oulusta, josta yhytämme langan päähän Biitin Oulun toimiston johtajan Samuli Saukkosen.

33. Peter Vesterbacka: “Jos joku sanoo sitä mahdottomaksi, se on ihan pakko tehdä”

Bisnestä, politiikkaa tai mitä tahansa vaikuttamista ei voi tehdä ilman ihmissuhteita. Henkilökohtaiset verkostot eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden luominen vie vuosia ja vaatii hurjasti kohtaamisia kasvokkain.

Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”.

Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies.

Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa.

Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli San Franciscossa järjestetyssä Dreamforce-tapahtumassa.

32. Camilla Tuominen: “Tunneälykkyyttä on vaikea mitata, sitä ei oikein saa exceliin”

Suomalaiset ovat tunnetusti pidättyväistä kansaa. Menneiden sukupolvien arkkityyppi oli sinnikäs suorittaja, joka ei juuri puhunut eikä puhissut.

Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.

Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.

Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.

Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

31. Emma Storbacka, Avaus: “Yli puolet datahankkeista epäonnistuu tuottamaan mitään bisnesarvoa”

Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti.

Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.

Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.

Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

30. Pekka Mattila, Aalto EE: "Nykyjohtajan haasteena on uskottavuus jatkuvien suunnanmuutosten keskellä"

Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan.

Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan.

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla.

Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

29. Sebastian Nyström, SOK: “Vähittäiskaupassa yksityiskohdilla on asiakkaalle todella suuri merkitys”

Vähittäiskaupassa myös suurimmat toimijat joutuvat tarkentamaan katseensa yksityiskohtiin. Lukuisissa pienissä asioissa pitää onnistua ja vieläpä monessa kanavassa, jotta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua.

Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä.

Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa.

Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

28. Annu Nieminen, Upright: “Lähdin haastamaan väitettä, että arvoja tai impaktia ei muka voisi mitata”

Elämme aikoja, jolloin mannerlaatat tuntuvat olevan liikkeessä. Työntekijät ja yhä useammat sijoittajat edellyttävät yrityksiltä isompaa yhteiskunnallista roolia. Myös Financial Times vetoaa, että kapitalistinen järjestelmä pitää rakentaa uudelleen.

Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella?

Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla.

Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

27. Johan Flykt, DNA: "Nykyään myyjää tarvitaan paljon myöhemmin kuin ennen"

Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa.

Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi.

Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille.

Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.